sunnuntai 15. helmikuuta 2015

TRAINING SCHOOL & NYC

Finally here in Alexandria! On ollu hirmu kiire viikko enkä oo hirveemmin ehtiny tänne mitään päivittelemään. Kaikki on hyvin, jos joku tuttu siellä ruudun takana miettii mitä mulle kuuluu. Tasan viikko tulee kohta täyteen täällä Amerikan maalla (josta reilu puolet vietettiin kyllä eristyksessä kampuksella ilman sen kummempaa kokemusta ulkopuolisesta jenkkimeiningistä) ja on kyllä vähän overwhelmed olo tästä kaikesta, mutta onneks ainakin vielä ihan hyvällä tavalla haha.

Maanantaina mun lento lähti siis iltapäivällä Suomen aikaa ja reilu yheksän koneessa istutun tunnin jälkeen laskeuduttiin JFK:n kentälle. Matka suju hyvin ilman sen kummempia ongelmia. Lento meni ehkä odotettua nopeemmin, vaikka mun lentokaveri viihykeruutu mun nenän edessä lakkaskin toimimasta jossain vaiheessa. Sain myös laukut kaikkien rajojen sisällä (huh!) koneeseen ja perille asti. Ja mikä olikaan se fiilis, kun tajus että viimeinkin ollaan Amerikassa! Eikä ollu yhtään fiiliksenlaskija, että lentokentältä pysty näkemään nykin skylinen. Sieltä sitten ajeltiin pikkubussilla muutamien muiden au pairien kanssa traning schoolille Oakdaleen Long Islandille.



Training school-viikko (ma-pe) meni kyllä tosi nopeesti ja oli tosi kiva tavata muita au paireja, jotka tuli samaan aikaan! Vaikka mistään hotelliolosuhteista ei tosiaan ollu mitään tietoa.. Sängyt oli kovat ja äänteli pahasti aina kun erehty kääntämään kylkeä, suihkusta hädin tuskin tuli lämmintä vettä (paitsi sitten kun tajus mennä yläkerran staffin suihkuihin), ruoasta puhumattakaan (yäk, "salaattibaarilla" lähinnä eleltiin). Onneks oppitunneilla oli hyvä opettaja, joka oli kyllä ihan hauskaa kuultavaa. Päivät oli aika pitkiä ja kahvia tuli kulutettua ehkä vähän luvattoman paljon, hups. Wifi toimi lähinnä vaan yhessä paikassa, joten aina kun ehti saada sen pari kertaa päivässä toimimaan puhelin suunnilleen räjähti kaikista ilmotuksista. Tää nyt taitaa kaikessa valituksessaan kuulostaa vähän sille että ois ollu ihan hirvee viikko vaikka ei se ihan sitä kuitenkaan ollu! Torstaina aamulla suoritettiin Red Cross ensiaputodistus-juttu, jonka jälkeen oli ehdottomasti viikon kohokohta, NYC!!

Statue of  Liberty // Uus World Trade Center // Carrie's steps // kaupunkinäkymää..
Oon totaalisen rakastunu siihen kaupunkiin! Mua pelotti, että lopulta en oiskaan tykänny siitä niin paljon mitä mielessä oon aina kuvitellu, mutta onneks tää kaikki osottautu vaan harhakuvitelmiks. Matka kesti vajaa 1,5h schoolilta Manhattanille, jonka jälkeen päästiin kiertoajelulle ympäri kaupunkia ja niitä kuuluisia "nähtävyyksiä". Vapauden patsaan, Carrie stepsin ynnä muiden nähtävyyksien jälkeen seuras kyllä mun tripin ehdoton kohokohta- Top of the rock, josta kaupungin pääsee näkemään ylhäältä käsin koko komeudessaan valoineen kaikkineen. Ja oli muuten aika breathtaking näkymä! Sen jälkeen oli vielä vajaa pari tuntia vapaa aikaa kierrellä missä ite kukakin halus. Ainut miinuspuoli oli, että oli niin vähän aikaa, ihan mahotonta koittaa suunnilleen juosta siellä pää kolmantena jalkana, että ehtii kiertää sitä mitä halus. Mutta oli niin dream come true päästä näkemään tuota kaupunkia- I will be back for sure!!

Times Square
Top of the rock- Just amazing.
Perjantai-aamuna sitten koitti se odotettu (tai pelätty) päivä, kun kaikki lähti ympäri USAa tulevaan kotiin. Reilu seittemän (!?) tunnin jälkeen oltiin lopulta oikeella pysäkillä ja mua vastassa oli hostmom. Lapset oli L:n kanssa kotona oottamassa innolla. Jos jotain pelkoja oli vielä bussissa, ne kyllä osaltaan kaikkos kun pääs hostmomin tiukkaan rutistukseen. Ite en kyllä sen suuremmin panikoinu tänne tulemista, vaikka kyllähän sitä vähän mietti mitä vastaan tulee. Onhan se ihan uus ja harvinainen tilanne, että meet vaan jonkun tuntemattoman/puolitutun kotiin asumaan vuodeksi. Kodista puheenollen, näiden koti on kyllä superkiva! Asustelen reilu ekan viikon täällä vierashuoneessa, kunnes näiden nykyinen au pair L lähtee viettämään travel monthia. Ens viikko siis opetellaan vielä juttuja L:n kanssa, kunnes mun työt alkaa sitten ihan kunnolla. Tänään L tekee itävaltalaista ruokaa, ja tänne tulee myös muutama sukulainen ja L:n kaveri.

Bye NY
Hostperheestä en oo tainnukkaan vielä sen kummemmin kertookaan. Perheessä on siis neljä henkeä, vanhemmat V (hostdad hd), T (hostmom hm) ja lapset. Tyttö E on 7v. ja poika L täyttää kuukauden päästä 5v. Lapset on ihan supersöpöjä ja kaikki on ottanu mut tosi hyvin vastaan, ihanaa. Vielä on tosi paljon opeteltavaa ja nähtävää kun vasta pari pv täällä ollaan kohta oltu, mutta jospa tää tästä pikkuhiljaa lähtee rullamaan.

4 kommenttia:

  1. Moi! Löysin sun blogin ja tää on ihana! Oon ite lähössä jenkkeihin aupairiks kans cultural caren kautta kesällä, ja lasken vaan päiviä siihen et sais jo lähtee...! Toivottavasti kerkeisit postailemaan mahollisimman paljon, ihana lukee näitä ja "fiilistellä" tota jenkkielämää ja lueskella kaikkia juttuja mitä itellä on kans kohta edessä!:) ihanaa vuotta sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! Voi miten ihana kommentti!:) Joo tiedän tuon tunteen, kun laskee vaan päiviä lähtöön.. Yritä nauttia mahollisimman paljon niistä päivistä siellä suomessa (toisin kun minä välillä tein..), kyllä se lähtö pikkuhiljaa lähenee! Ite kanssa luin tosi paljon jenkkiblogeja ennen lähtöö ja vaikka jalat oli suomessa niin välillä tuntu että pää leijuu jossain jenkkipilvessä. Mutta yritän parhaani mukaan postailla ja kiitos paljon, toivottavasti tästä vuodesta tulis hyvä! Tsemppiä sulle valmisteluihin ja odotukseen, muista nauttia niistäki päivistä!:)

      Poista
  2. Jeee tervetuloa jenkkeihin ja erityisesti Virginiaan!! Meiän pitää kyllä ehottomasti nähä joskus kun ei toi välimatka meillä niin pitkä oo, oon siis Ashburnissa :-)

    VastaaPoista